Lyhyt elokuva-arvostelu: Tuntematon sotilas (2017)

Mahtaakohan tulla tavaksi tehdä uusi Tuntematon sotilas -elokuva kerran sukupolvessa. Ensimmäinen filmatisointi valmistui vuonna 1955 (ohj. Edvin Laine), toinen vuonna 1985 (ohj. Rauni Molberg) ja 2017 (ohj. Aku Louhimies). Kaikki suomalaiset lienevät nähneet edelliset kaksi versiota ainakin kerran ja kenties lukeneet romaankinkin, joten en lähde niitä tässä ruotimaan.

Sain katsotuksi uusimman version juuri vartti sitten. Itse pidin siitä eniten kolmesta. Omasta mielestäni parasta Louhimiehen ohjaamassa versiossa oli Lasse Frankin kuvaus. Kuvaus tuki tarinaa hyvin, koska huonoissakin maastoissa kuvatuissa taistelukohtauksissa tapahtumien kulku kävi aina hyvin selväksi. Lisäksi kuvasto oli kaunista katsottavaa koko ajan. Äänisuunnittelu oli myös erinomaista. Sotilaiden siviilielämää uusimmassa Tuntemattomassa oli kuvattu enemmän kuin ainakin muistan edellisissä versioissa.

Pääosissa oli luonnollisesti tuttuja kasvoja ja he suoriutuivat osistaan hyvin. Eero Ahon Rokka toimii mutta amatöörinäyttelijä Reino Tolvasen intensiivistä suoritusta Edvin Laineen versiossa on äärimmäisen vaikea ylittää. Paula Vesala näyttelee Rokan vaimo Lyytiä. Muitakin laulajia on näyttelemässä. Taisteluhaudasta Rokan ohjeiden vastaisesti kurkistanutta ja luodin päähänsä saanutta täydennysmies sotamies Hauhiaa esittää Robin.

Louhimiehen tuntematon on yksi Suomen menestyneimmistä elokuvista. Se on nähnyt miljoona katsojaa ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen suomalaisista elokuvista. Ensimmäisenä viikonloppuna se sai historian suurimmat katsojaluvut, yli 121 000, ja sen DVD-myynti oli heti yli 60 000. Jussi-palkintoja Louhimiehen Tuntematon sai parhaasta miespääosasta (Eerp Ahon Rokka), leikkauksesta, maskeeraussuunnittelusta ja äänisuunnittelusta. Ehdolla se oli yhteensä 11 palkintoon muun muassa parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja miessivuosasta (Hirviniemi ja Vatanen). Lisäksi se voitti yleisöpalkinnon Jussin. Vuodenvaihteessa televisiossa esitetään viisituntinen Tuntematon sotilas televisiosarja.

Annan Louhimiehen tuntemattomalle neljä tähteä viidestä.

P.S.

Louhimiehen Tuntematon ei ollut millään tavalla kantaaottava elokuva ja hyvä niin. Tosin kaikissa tuntemattomissa, myös tässä - joskin kolmesta vähiten - minua on aina häirinnyt romaanista ja elokuvista välittynyt käsitys, että kesän 1944 taistelut olisivat päättyneet pakenemiseen ja sotilaalliseen katastrofiin. Jos näin olisi ollut, niin siitä olisi seurannut miehitys. Tosiasiassa taistelut päättyivät Tali-Ihantalassa (25.6. -9.7.), Vuosalmessa (21.6.-17.7.), Viipurinlahdella (30.6.-10.7.), Nietjärvellä Kannaksen selustassa Laatokan pohjoispuolella (15.6.-17.7.) ja Ilomantsissa (26.7.-13.8.) torjuntavoittoihin eli Puna-armeijan kyvyttömyyteen jatkaa hyökkäystä näissä paikoissa käytettävissä olleilla voimillaan. Ilomantsissa tuloksena oli hyökkäykseen osallistuneiden joukkojen täydellinen tuhoutuminen. Muuallakin NL:n miehistö- ja kalustotappiot olivat erittäin raskaat. Pelkästään Kannaksen suurhyökkäys kulminoitui torjunnan ansiosta kauas tavoiteestaan Kymijoesta eikä onnistunut lyömään Suomen armeijaa ja Kannaksen suunnalla olleita saksalaisia joukkoja. Taisteluiden päättyessä rintama oli vakiintunut enimmäkseen tärkeiden vesistöesteiden tasalle (Vuoksi, Viipurinlahti), tosin Viipuri oli menetetty, Suomen armeija oli järjestyksessä ja kyvykäs jatkamaan puolustusta. Melko pian suurhyökkäyksen jälkeen NL lähtikin siirtämään voimiaan tärkeämmälle suunnalle eli valmistautumaan saksalaisten häätämiseen Baltiasta ja Valkovenäjältä (Operaatio Bagration). Suomi oli kuitenkin saatu irti sodasta ja Leningradin suunta varmistetuksi.

Yleistilanne oli kuitenkin sellainen, että rauha oli Suomen todellakin syytä tehdä tarjotuilla siedettävillä mutta raskailla ehdoilla. Ennen kesää 1944 käytiin salaa rauhantunnusteluja Neuvostoliiton kanssa jo vuonna 1943 mutta Saksa oli pohjoisella Itämerellä aivan liian voimissaan ja Suomen elintarvikehuolto Saksan viljatoimituksista riippuvainen, jotta rauhaa olisi edes voitu tehdä ennen saksalaisten poistamista Baltiasta. Toteutuneessakin historiassa tapahtui saksalaisten epäonnistunut maihinnousuyritys suomalaisten hallussa olevaan Suursaareen itäisellä Suomenlahdella 15.9. 1944. Evakuointeihin aselevon solmimisen jälkeen jouduttiin suomalaisten hallussakin olevilla alueilla, koska rintamalinja kulki paikoin nykyistä rajaa selvästi idempänä.

Rahan riittäessä Suomen sodista riittäisi ammennettavaa vaikka kuinka moneen elokuvaan.