Myytinmurtajissa testattiin kyseistä myyttiä ja todettiin sen pitävän paikkaansa, mutta samalla kyseltiin ihmisten käsityksiä itse sanontaan. Tulkintojen yhteinen idea oli pitkälle se, että eteenpäin kulkeva elämä on onnellisempaa, kuin paikallaan oleva.
Itse näkisin tuon monessakin mielessä, ja yksi näistä asioista on katkeroituminen. Tällöin ihminen takertuu menneeseen loukkaukseen tai tapahtumaan. Yleensä keräten siitä tapahtumasta oikeutusta kiukullensa tai jopa vihalle. Odottaen oikeuden/koston (sama asia...toinen on vain laillinen käsite) tapahtumista. Asian hautominen yleensä kerää vain lisää sammalta, kunnes möykky on sen kokoinen, että ihminen kokee olevansa oikeutettu vaikka mihin.
Olemme pitkään uskoneet, että toisen ihmisen tuska hyvittää omamme, mutta onko asia todella niin? Tai sitten mitä toinen ihminen oppii kärsimyksen kautta? Ettei tee niin toiste?
Monesti tällainen rangaistus ideologia luo pelkoa ja syyllinen pakenee vastuutaan käyttänen yleensä enemmän ja enemmän arveluttavia keinoja tuskansa välttämiseen. Esimerkiksi murhan tehnyt ihminen saattaa tappaa uudelleen peittääkseen tekonsa, tai koittaa vierittää syyn toisen niskaan. Tämä rangaistuksen ideologia luo paljon syyttömiä syntipukkeja.
Psykopaatteja lukuun ottamatta ihmisillä on luontainen taipumus empatiaan, ja tämän kautta voisi olla mahdollista tuoda esille toisen ihmisen kipu. Tuollaisena keinona voisi toimia vaikka sanallinen kuvaus tapahtuneesta asiasta toisen ihmisen näkökulmasta.
Peace cannot be kept by force. It can only be achieved by understanding -Einstein-
Hi! I am a robot. I just upvoted you! I found similar content that readers might be interested in:
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134612/all/feed
Downvoting a post can decrease pending rewards and make it less visible. Common reasons:
Submit